Minä tulin Norjaan jalkapallon takia. Tromsö IL osti minut Suomesta ja sen takia tulin tänne vuonna 2000 tammikuussa. Itse puhuin englantia ensimmäisen kuukauden ajan mutta sitten kokeneet pelaajat sanoivat minulle että minun pitää oppia norjan kieli. En käynyt missään kursseilla vaan ostin suomi-norja-suomi sanakirjan ja aloin lukemaan. Opin kielen aika nopeasti. 3 kk:n jälkeen ymmärsin melkein kaikki ja puhuin aika sujuvasti norjaa 5-6 kk:n jälkeen. Se mikä minun mielestä on tärkeää että ei kannata keskittyä kielioppiin. Siis miten kaikki sanat lausutaan tai äännetään.Itse yritin koko ajan puhua norjaa ja sitten hyvät pelikaverit oikeastaan auttoi ääntämisessä.Tietenkin minulla oli niinkuin kaikilla suomalaisilla ruotsi koulussa mut en niin paljon päässyt harjoittelemaan sitä arkipäivässä kuin asuin Suomessa.
Kielioppi ja varsinkin ruotsi on aika tärkeää kaikille suomalaisille oppia kun niin paljon tämä Skandinavia on tavallaan kansainvälistynyt. Siis mun mielestä yhteistyö on joka päivästä arkea täällä nyt. Ja monet norjalaiset ja ruotsalaiset sanovat että silloin tällöin on vähän hankala tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa kun me emme niin kieliä osaa. Varsinkin kun ajattelee että me kumminkin opiskelemme ruotsia 7-8 vuotta koulussa.
Minun mielestä norjan kieli ei ollut niin vaikea oppia. Se on vain asenteesta kiinni jos haluaa oppia.
Itse olin ajattelut olla Norjassa pari vuotta ja sitten lähteä Eurooppaan pelaamaan futista. Mutta näin ei käynyt. Löysin vaimon täältä ja sitten ollaan asuttu täällä Tromssossä. 3 vuotta asuin Trondheimissa 2005-2007. Kaikkiin käytännönasioihin sain paljon apua pelikavereista.
Miika Koppinen, Tromsø