Valtiomuoto
Norja on parlamentaarinen, perustuslaillinen monarkia. Norjalaista parlamenttia kutsutaan suurkäräjiksi (Stortinget). Suurkäräjät koostuu 169 jäsenestä. Norja ei kuulu Euroopan unioniin (EU), mutta on osa Euroopan Talousaluetta (ETA).
Vaalit
Norjassa on kaksi eri vaalia.
- Suurkäräjävaalit – pidetään joka neljäs vuosi. Kaikilla viimeistään vaalivuonna 18 vuotta täyttäneillä Norjan kansalaisilla on äänioikeus suurkäräjävaaleissa.
- Kunta- ja aluevaalit (kutsutaan myös paikallisvaaleiksi) – pidetään joka neljäs vuosi.
Sinulla on äänioikeus kunta- ja aluevaaleissa, jos:
- Olet täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalivuonna ja olet Norjan kansalainen.
- Olet muun kuin pohjoismaan kansalainen, mutta olet väestöreksiterin kirjattuna asunut Norjassa viimeisen kolmen vuoden ajan ennen vaalipäivää.
- Olet toisen pohjoismaan kansalainen ja olet väestörekisteriin kirjattuna asunut Norjassa vähintään vaalivuoden kesäkuun 30. päivä lähtien.
Suurkäräjävaalien ja kuntavaalien välillä on kaksi vuotta.
Viralliset kielet
Norja (bokmål ja nynorsk) on Norjan hallintokieli. Tromssan ja Finnmarkin läänien joissakin kunnissa saamenkieli on asetettu yhdenvertaiseksi norjan kanssa. Murteilla on Norjassa korkeampi asema kuin monessa muussa maassa. Norjassa ei ole normitettua puhekieltä, ja useimmat ihmiset käyttävät omaa murrettaan niin yksityisessä kuin julkisessakin yhteydessä. Oman murteen käyttö on hyväksyttyä niin televisiossa, radiossa kuin politiikassakin. Norjan murteet eroavat toisistaan lausumisen, kieliopin ja sanaston mukaan.
Työkulttuuri
Norjalaisen työkulttuurin tunnusmerkki on matala organisaatiorakenne, jossa työntekijät voivat vaikuttaa asioihin suuresti. Uutena työntekijänä voi olla vaikeaa erottaa esimies muista työntekijöistä. Työntekijät toimivat yleensä itsenäisesti sen suhteen, mitä tekevät ja miten. Työyhteisöissä vallitsee yleinen luottamus siitä, että työntekijät osallistuvat yhteisen tavoitteen toteutumiseen. Pukeutumiskoodi on useimmilla työpaikoilla epävirallinen.
Norjalaisia motivoi työssään eniten mahdollisuus henkilökohtaiseen kehitykseen, hyvä työympäristö ja mukavat kollegat - ei niinkään raha tai muu materiaalinen hyöty. Työntekijöiltä odotetaan suuresti yhteisen parhaan tavoittelemista, ei niinkään oman näkyvyyden tai taloudellisen hyödyn tavoittelua. Toki Norjassakin on olemassa työyhteisöjä, joissa omilla saavutuksilla on suurempi merkitys, näin voi olla erityisesti myynnin ja taloudellisten palvelujen aloilla.
Toinen tärkeä piirre Norjan työelämässä on tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Yleisen käsityksen mukaan työtä tehdään elämistä varten, eikä suinkaan eletä työntekoa varten. Norjalainen elämätapa keskittyy pitkälti perhearvojen, urheilun ja ulkoilun ympärille. Norjalaisilla on läheinen suhde luontoon ja monella perheellä on mökki merenrannalla tai tunturissa. Voit varautua siihen, että kollegasi lopettavat työt aikaisemmin perjantaisin lähteäkseen mökille.
Lapsia arvostetaan suuresti norjalaisessa yhteiskunnassa ja tämä näkyy myös työkulttuurissa. On yleisesti hyväksyttyä, että pienten lasten vanhemmat lähtevät aikaisin töistä hakeakseen lapset päiväkodista.
Hintataso
Norjassa yksityiskäyttöön tulevien tavaroiden ja palvelujen hintataso on yksi Euroopan korkeimmista. Vuonna 2014 hintataso oli 48 prosenttia yli EU:n keskiarvon.